Virkatut hippitossut

Surffailin aikani netissä etsiskelemässä virkattujen tossujen ohjetta, ja eteen tuli tällaiset hippiversiot. Tosin nämä tekemäni versiot ovat aika paljonkin mukautettu alkuperäisestä löydöksestä, koska en vaan jostain syystä tajunnut kuinka ne oli tehty. Alkuperäinen vinkki löytyi blogista Ristiin Rastiin. Kiitos ihanasta ideasta!

Olen tehnyt tällaisia tohveleita muutamat kappaleet ja antanut niitä tuttavilleni lahjaksi. Nämä ovat loppujen lopuksi aika nopeatkin tehdä. On jopa mahdollista saada tällaiset tehtyä seuraavaksi päiväksi kaverille synttärilahjaksi. Yritän vielä hioa ohjeen tälle, jos joku vaikka haluaisi sellaisen. Toivottavasti osaan tehdä sen. Saispa tehtyä vaikka videon tähän liittyen!

Tässä muutama kuva tekeleistä ja niiden työvaiheista. Niistäkin pystyy varmasti aluksi tekemään päätelmiä kuinka ne on virkattu. Tossut on virkattu kaksinkertaisella langalla. Lanka on 7 veljestä ja virkkuukoukku oli numeroa 5mm. Virkkuukoukun koolla on väliä, eli jos haluaa vaikkapa kokoa 39 olevat tohvelit, voi hyvinkin valita vielä 6mm koukun. ”Vitoskoukulla” tulee aika jämäkät tohvelit.

Ketjusilmukoita 22 (koko 37-38) ja pylväitä ympärille – päätyihin 6 pylvästä.

Jalkapohja näyttää tältä parin kerroksen jälkeen.

Kun jalkapohja on tehty, virkataan puolipylväitä kaksi (2) kerrosta. Tässä kohtaa voi vaikkapa vaihtaa värin.

Tässä tossut on virkattu valmiiksi ja viimeiseksi kiinnitetään koristekukkanen.

Kuvia tekemistäni tossuista

Tässä on joitain valmiita tossuja mitä olen tehnyt. Osa varmaan puuttuukin, koska en ole ehtinyt ottaa niistä kuvia ja ne ovat jo uusilla omistajillaan 🙂 Pahoittelen kuvien epätasalaatua.

Nämä ovat aivan ihanat tohvelit ja ne ovat miellyttävät jalassa. Minullakin on tällaiset käytössä miltei joka päivä heti kun kelit viilenevät.

Nämä ovat ne ensimmäiset tossut jotka tein tuttavalleni 50-vuotislahjaksi. Hän pitää niitä melkein joka päivä!

Jos joku ihmetteli, miksi en ole tänne juurikaan kirjoitellut mitään, niin projektit ovat olleet melko jäissä. Se neuloosi kun iskee syksyllä joka vuosi pahemmin ja pahemmin, niin viime syksyllä (2022) se iski sillä tavalla, että nivelet eivät ole oikein vieläkään toipuneet siitä. Olen pitänyt paljon paussia käsitöistä, jopa kaksi kuukautta. Sillä välin kämppä on täyttynyt lankakeristä ja tekemättömistä projekteista. Yritän päästä niiden pariin mitä pikimmiten, jos nivelet antavat myöten.

Voimia kevääseen, ja kirjoituksiani saa kommentoida 🙂

Avaa artikkeli

Siniset neulotut polvisukat

Tuttavani pyysi minua neulomaan hänelle polvisukat jouluksi. No, niinhän minä sitten tein! Tästä on kyllä aikaa, että ihan tuoreimmat tekeleet nämä eivät ole. Kuvien aikaleima paljastaa, että nämä on tehty jouluksi 2018.

Käytin sukkiin ainoastaan Novitan 7 veljestä lankaa. Nämä ovat niitä ihan ensimmäisiä tekeleitä kun olen alkanut neulomaan pitkävartisia villasukkia. Kuviointi on ihan pirteä, vaikkakin aika yksinkertainen. Netti on tällä hetkellä pullollaan mitä hienompia villasukkamalleja. Minäkin kävin lainaamassa Sissukat-kirjan kirjastosta. Kirjasta joskus toiste sitten enemmän… tässä on kuvia tekemistäni polvisukista.

Tein näihin polvisukkiin jalkaterät ensimmäiseksi. En kyllä tiedä miksi näin tein, koska en ole montaakaan kertaa neulonut sukkia tässä järjestyksessä. Yhdistin sukkaosan varteen virkkaamalla runaan pylväitä, ja poimimalla niistä silmukat vartta varten. Se toimi ihan hyvin, olin positiivisesti yllättynyt.

Todella yksinkertaisilla kuvioinneilla sai ihanan pirteän lopputuloksen! Polven alapuolella on resorin jälkeen rivinousua. Olen tehnyt lisäyskierrosten (tai kavennuskierrosten) kohdalle ”helppoa” kirjoneulekuviota, jossa lisäykset (tai kavennukset) hukkuvat kuviointiin.

Neulotut polvisukat
Polvisukat valmiina

Onneksi tuttavani oli tyytyväinen saamiinsa polvisukkiin. Se tunne kun joku sanoo vain että ”saat vapaat kädet”, niin jotenkin on usein myös jonkun sortin painajainen. Olisi aina hyvä, jos saisi vähän enemmän ideoita, vaikka pitäähän niitä ideoita olla, jos meinaa villasukkia neuloa. Silti, joku vinkki siitä mistä pitää olisi aina paikallaan 🙂

Polvisukat tuolilla

Ei muuta kun neulomaan lisää näitä polvisukkia!

Instasta löytyy hästägillä #lankojajadraamaa tekemiäni askareita ja tietysti nimimerkillä minnalaa72
Olettte enemmän kuin tervetulleita kommentoimaan näitä tekemiäni postauksia tai muutenkin arvostelemaan tekeleitäni. Otan mielelläni myös vastaan vinkkejä kuinka jotkut ”lapsukset” saisi tehtyä siisteimmiksi. Paljon on vielä opittavaa.

Avaa artikkeli

Ensimmäiset tekemäni pitkävartiset villasukat

Olipas tuuria, että kuvasin edes yhden kerran nämä villasukat, jotka olivat ensimmäiset pitkävartiset, mitä olen koskaan tehnyt! Näitä nimittäin neulottiin todella pitkään ja hartaasti. Jossain vaiheessa saatoin pitkästyä näiden tekoon, koska ne eivät mielestäni edistyneet mihinkään. Ja voi luoja sentään mikä määrä näissä oli pääteltäviä lankoja. Alkujaan ajattelin antaa nämä äidilleni joululahjaksi, mutta sitten jossain vaiheessa udeltuani häneltä asioita, sain tietooni ettei hän pidä pitkistä villasukista. Siispä laitoin ne keskeneräisten laatikkoon pariksi vuodeksi odottelemaan motivaatiota.

Olen aloittanut näiden neulomisen joskus vuonna 2016 mutta ne valmistuivat keväällä 2018, en muista tarkkaa aikaa. Kuviointihan näissä on hyvin yksinkertaista, ei siis vaadi mitään huippuosaamista tällaisten neulominen. Nämä on muuten varmaankin tehty jämälangoista, jollen väärin muista. Pidemmittä puheitta, tässä on kuva villasukista:

Pitkävartiset villasukat
Kuva: 12.10.2018

Sukkiin on käytetty ainoastaan Novitan 7 Veljestä-lankaa. Se on ollut itselleni ”se ainoa oikea vaihtoehto” millä olen halunnut neuloa villasukat. Toki muitakin hyviä lankoja varmaan löytyy, mutta näillä ollaan menty vuodesta toiseen. Lisäksi perusvärejä saa ostettua nykyään miltei mistä marketista tahansa.

Jätin nämä villasukat kuitenkin omaan käyttöön sitten loppu peleissä. Saatoin yrittää myydä näitä, mutta eihän tän näköiset tekeleet mene kaupaksi sitten millään! Niitä ei ostanut kukaan edes kahdella kympillä. Noh, onpahan sitten itsellä sukkavarasto melko kattava tällä hetkellä. Lisää toki teen kun minua tällainen neuloosi vaivaa kuitenkin

Neulominen on sen verran terapeuttista puuhaa, että sitä täytyy harrastaa ympäri vuoden. Teen paljon käsitöitä tällä hetkellä. Voit seurata Insta-tiliäni, johon laitan näistä tekeleistäni kuvia. Käytän näissä Instan feedeissä hästägiä #lankojajadraamaa mikä viittaa tähän blogisivustoon. En halua, että sivustoni ”sotketaan” erääseen erittäin kunnioitettavaan tarvikekauppaan joka sijaitsee Jyväskylässä. Siksi en halua ottaa uutta Insta-tiliä itselleni, joka kulkisi samalla nimellä. Respect! Olisipa muuten hienoa joku päivä päästä käymään kyseisessä putiikissa…

Huvittavaa on myös semmoinen seikka, kun näitä postauksia tulee tehtyä paljon sen jälkeen kun on saanut vaikkapa villasukat tehtyä, niin näkee tietynlaisen kehityksen omissa töissään. Eli, paremmaksi tullaan joka päivä. Onhan tämä taitolaji! Sitä en osaa sanoa kuinka taitava loppujen lopuksi olen, mutta yritys on ainakin kova ja intoa riittää 🙂

Tulikin muuten mieleeni, että tarvitseeko näihin laitella jotain ohjeita, kuinka nämä on tehty? Ohjeita on tosin pilvin pimein netti täynnä, ja en nyt sinällään koe, että tällaisia sukkia haluaisi kukaan edes tehdäkään. Muuten vaan ajattelin… ehkäpä joidenkin muiden töiden kohdalla mahdollisesti.

Avaa artikkeli

Virkattu torkkupeitto isoäidinneliöistä

Halusin kanavoida tulevan suruni johonkin kauniiseen asiaan, jota voisin sitten jälkikäteen muistella rakkaudella. Tästä syntyi ajatus virkata torkkupeitto. Tilanne oli sellainen, että rakas koirani oli tekemässä kuolemaa. Aloittelimme yhdessä torkkupeiton virkkaamisen keväällä 2019 eräänä lämpimänä päivänä. Istuttiin parvekkeella, koira oli vierelläni. Tulisin aina muistamaan hänet tästä peitosta. Itkun sekaisin tuntein virkkasin joitain osia, ja piakkoin tämän jälkeen sainkin jo jättää jäähyväiset rakkaalle ystävälleni. Tämä tapahtui heti juhannuksen jälkeisenä maanantaina.

En voinut jatkaa peiton virkkaamista, vaikka halusinkin. Mutta tiesin, että tulen jatkamaan sitä jossain vaiheessa kunhan kykenen. Laitoin tarvikkeet odottelemaan parempia aikoja. Sain vielä haudata kissanikin puolisen vuotta koiran jälkeen. Tämä oli kerta kaikkiaan niin masentavaa, että päätin jatkaa torkkupeiton virkkausta vaikka hampaat irvessä. Tiedän, että se lopulta auttaisi. Sain vihdoinkin jatkettua projektia helmikuun alussa 2020.

Tein neliöt Isoäidinneliö afrikankukkasilla -mallin mukaisesti. Torkkupeittoon meni neliöitä kaiken kaikkiaan 63 kappaletta (9×7). Aloitin projektin tekemällä afrikankukkasen keskiön, joka on se osa neliöstä mikä näyttää kukalta. Kaikkiin tuli samanlainen keskiö. Yhden kokonaisen palan virkkaamiseen kului aikaa noin puoli tuntia.

Tein kukkaset kolmella erilaisella reunuksella. Osa oli denim sinisiä, osa vihreitä ja osa vaaleanvihreitä. Sain tällä tavalla hieman variaatiota torkkupeiton paloihin. Ne näyttivät kaikki samoilta, mutta eivät olleet samanlaisia. Mietin pitkään värejä joita aioin käyttää, mutta onneksi otin kirkkaita värejä, niin peitostakin tuli aika ”positiivinen”, jos näin voi sanoa.

Siinä ei montaa viikkoa nokka tuhissut kun neliöitä alkoi valmistua.

25.2.2020 jo näin paljon paloja.

Jossain vaiheessa aloin etsiä ohjetta kuinka saisin neliöt kiinnitettyä toisiinsa. Löysin ohjeen jossa ne virkataan yhteen. Olikin melkoista taistelemista saada aloitettua yhdistäminen virkkaamalla oikeasta kohdasta. En meinannut millään löytää kulmasilmukoita, ja saada palojen siuvuja menemään tasan.

Yhdistelin alkuunsa kahden rivin palat sitten taas rivit toisiinsa. Käytin silmukoiden yhdistämiseen tätä ohjetta YouTubesta. Viimeinen ohje alkaa kohdasta 10:30 https://youtu.be/s4690sOnLv4

Välillä piti tehdä lisää paloja. Halusin tehdä torkkupeiton osittain valmiiksi. Tämä auttoi minua hieman, että näen jotain valmistakin. Se nimittäin motivoi minua tekemään asian loppuun! Viimeiset palat kehiin ja sitten yhdistämään kaikki rivit.

Kun kaikki palat ja rivit oli virkattu yhteen, oli aika tehdä torkkupeittoon reunus. Virkkasin perussilmukoilla reunan alkuunsa keltaisella, ja sitten seuraavan kierroksen nirkkoreunalla.

Torkkupeittoon nirkkoreuna

Torkkupeitosta tuli mielestäni oikein hyvän kokoinen. Sillä saisi päällystettyä löhöilytuolinikin! Viimeistelen peiton vielä jossain vaiheessa pörröttämällä sen. Se pitää kastella tai kosteuttaa, jotta langat eivät kirraisi niin paljon. Neliöt asettuvat paremmin paikoilleen.

15.4.2020 torkkupeitto oli valmis!

Laitoin sen hetkeksi lepäämään tuolin reunalle. Torkkupeitto on nyt valmis käyttöön 🙂

Torkkupeitto tuolin selkänojalla

Käytin peittoon ainoastaan Novitan 7 veljestä lankaa. En tiedä tarkalleen kuinka monta kerää tähän meni koska osa langoista oli jämälankoja. Painoa tuolla peitolla oli kuitenkin, testasin nukkua sen kanssa. Ja on muuten lämmin!

Avaa artikkeli

Ystävälle lapaset

Koska minulla on neuloosi, käytän aika paljon aikaani tekemällä tuttavilleni villasukkia tai mitä he ikinä mielestäni tuntuvat tarvitsevankaan. Nyt halusin tehdä eräälle ystävälleni lapaset. Hän oli hankkinut ensimmäisen ”värikkään” talvitakin itselleen mustan sijaan ja takki sattui olemaan punainen. Värit valikoituivat siitä syystä näihin lapasiin – kaikki on punaista ja mustaa.

Aloittaminen nihkeää

Aloitin tämän projektin jo joulun tienoilla, koska alkuunsa halusin tehdä nämä lapaset hänelle joululahjaksi. Projektin aloittaminen oli jotenkin todella nihkeää, enkä kuitenkaan kerennyt perehtyä asiaan sen kummemmin. Päänvaivaa oli myös. Halusin suunnitella lapasiin oman kuvioinnin! En ole koskaan aikaisemmin suunnitellut mitään tällaista, ja voin sanoa, että helppoa se ei suinkaan ollut. Jälkikäteen ajattelinkin, että olisikohan nämä värit pitänyt laittaa joissain kohtaa toisinpäin?

Uusia asioita

Halusin testata uusia asioita. Ostin itselleni koivusta tehdyt sukkapuikot. Tämä hieman hirvitti alkuunsa, koska en ollut ikinä ennen kokeillut, saatikka edes hipelöinyt käsissäni moisia välineitä. Puikot yllättivät minut tyystin, ja pidinkin niiden käytöstä todella paljon. Silmukat pysyivät hyvin puikoilla, ja suurimmaksi osin silmukoista tuli kaikista tasakokoisia. Puikoista ei tullut edes tikkuja sormiin, kuten olin aiemmin ajatellut! Puikot kestivät minun käsittelyssä myös ehjinä. Täytyy vain muistaa pitää ne erillään muista harrastuksista, että niitä ei käytä vahingossa vaikka kukkakeppeinä taimien kasvatuksessa, tai grillitikkuina.

Lapaset neulottu koivusta valmistetuilla sukkapuikoilla.

Uusia kokeilussa olevia asioita oli myös ”latvialainen letti”, jonka nimen bongasin jonkun toisen ohjeen yhteydestä. Tästä löytyy erittäin helppo ohje englanniksi TÄÄLTÄ. Laitoin tämän linkin siksi, koska minulla on samanlainen neulontatyyli nurjassa silmukassa kuin tässä esimerkissä. En oikein meinaa hahmottaa sellaista tapaa, missä neulottavaa lankaa pidetään puikon takana. Jos sinulla on tällainen tapa tehdä nurja silmukka, ehdottomasti helpoin ohje löytyy Drops Designin videoista TÄÄLTÄ.

Latvialainen letti sopii oikein hyvin lapasten ranteeseen.

Suurpiirteinen ohje

  1. Luodaan 48 silmukkaa, 12/puikko, 2 oikeaa kierrosta
  2. Valepalmikko kuudella silmukalla: 3oikein, 3 nurin. Tähän voi valita millaisen resorin haluaa, mutta itse tein 6:lla jaollisen valepalmikon.
  3. Latvialainen letti, sydänkuvio, latvialainen letti, 2 kierrosta oikeaa yksivärisellä langalla (punainen)
  4. Kämmenpuolen silmukat on joka toinen silmukka punaisella, joka toinen silmukka mustalla. Tulee lämmin lapanen 🙂
  5. Peukalokiilan kohdalla silmukoiden lisäys tehdään aina mustalla ja edellisten mustien kahden reunimmaisen silmukan väliin. Tästä tulee musta ”kolmio”. Jos haluaa kokonaan mustan peukalon kiiloineen päivineen, pitää ensimmäisen kierroksen eriväriset silmukat neuloa tässä kohtaa mustalla. Punainen lanka pitää sitten kuljettaa kiilan yli, että työtä päästään jatkamaan.
  6. Peukalokiilan lisäykset tehdään joka toinen kierros. Kun on lisätty yhteensä 14 silmukkaa (7 lisäystä), peukalokiilan lisätyt silmukat + 2 silmukkaa (yht. 16) poimitaan apulangalle. Lisättyjen silmukoiden kohdalle luodaan 2 uutta silmukkaa.
  7. PDF-tiedostossa on lisää ohjeita mitenkä lapanen tehdään loppuun.

Laitan tähän kuvioinnista PDF-tiedoston, jonka voit ladata jos haluat tehdä tällaisella kuvioinnilla omat lapaset. Olen huono tekemään ohjeita, joten nämä soveltuvat varmaan parhaiten sellaiselle tekijälle, joka ”osaa lukea rivien välistä”, mitä missäkin kohdassa tapahtuu. Kuviointi joka jää kuvan reunoille on lapasen kämmenpuolelta. Toiseen reunaan tulee punainen silmukka aina ensimmäiseksi ja pikkusormen puolella kolme reunimmaista on aina punainen, punainen, punainen tai punainen, musta, punainen (joka toisella kierroksella). Silloin reunoihin muodostuu pystysuora ”raita”.

Avaa kuvasta PDF-tiedosto uuteen välilehteen.

Poimin peukaloa varten etusormen puolelta vielä 4 silmukkaa, eli yhteensä niitä tuli 20. Aloitin peukalon juuresta, ja kavensin kaksi silmukkaa pois etusormen puolelta viimeisistä silmukoista, ja jokaiselle puikolle jäi sitten 6 silmukkaa. Kun olin neulonut 12 kierrosta, kavensin siitä lähtien jokaisella kierroksella puikon lopussa kaksi yhteen-kavennuksella silmukan pois kunnes jäljellä oli 1 silmukka/puikko. Vedin langan näistä läpi.

Lapaset kämmenpuolelta.
Lapaset kämmenselän puolelta.

Toivottavasti näistä nyt on sitten iloa käyttäjälleen, joka ei vielä tässä vaiheessa tiedä saavansa näitä itselleen 🙂 Nämä tulee siis yllätyksenä!

Avaa artikkeli

Vuorelliset lapaset

Veljeni asuu Hesassa ja siellä päin käy usein kylmä viima mereltä, niin päätin valmistaa hänelle vuorelliset lapaset joululahjaksi. Vuori on tehty trikookankaasta ja tämä yhdistelmä toimii oikein hyvin. Olen tehnyt vuorelliset lapaset hänelle aikaisemminkin. Niistä ei enää valitettavasti ole kuvia. Mutta yhdet lapaset, jotka tein ovat TÄÄLLÄ. Näihin tuleviin halusin vielä sellaisen twistin, että tein etusormelle reiän, jotta hän voi sitten tarpeen vaatiessa räplätä kännykkää ottamatta lapasta pois kädestä.

Olin löytänyt jostain aivan ihanan ”lumihiutalekuvion” ja halusin käyttää sitä näissä lapasissa. En ihan kuvannut vaihe vaiheelta lapasten valmistumista, vasta kun olin päässyt peukaloon asti. Aina jotain unohtuu! Lapaset on neulottu täysin Novitan 7 veljestä langasta, ja neulos on kauttaaltaan (paitsi peukalo) kaksinkertaista. Kämmenpuolella on neulottu jokatoinen silmukka toisella langalla, ja kämmenselän puolella on lumihiutalekuvio. Minulla on tekeillä myös muita juttuja joissa käytän tätä lumihiutalekuviota.

Vain peukalo puuttuu.

Kun peukalot on tehty ja langat päätelty, on aika siirtyä vuoreen.

Vuori on tosiaankin tehty ihan t-paidan rippeistä. Uusiokäyttöä siis! Koska kangas ei rispaannu, sen voi vain leikata muotoon, ja ommella suoralla tikillä ympäriinsä. En siksakannut siis. Pitää vain muistaa tehdä se reikä etusormea varten ennen kuin ompelee sisuksen paikoilleen. Se olisi muutoin hankalaa saada kohdilleen. Sen verran tästä vuoresta vielä, että tätähän ei tarvitse ommella ompelukoneella. Sen voi myös ommella käsin parsimalla!

Kun reikä oli tehty, ompelin käsin sormen ympärystän ja vuoren kiinni toisiinsa. Tämä helpottaa sormen käyttöä jotta se ohjautuu aukosta ulos, eikä jää kankaan ja neuloksen väliin.

Sittenhän ne olivat valmiit!

Kunhan löydän kuvion alkuperän, voin sitten myöhemmässä vaiheessa linkittää siihen. Nyt en uskalla laittaa kaavaa tähän toistaiseksi kun en ole varma sen tekijänoikeudesta. Kuvio löytyy kyllä ihan netistäkin ja se on ilmainen. Muuten lapasten ohje on Novitan sivuilta löydetty (NovitaKnits). Peruslapasten ohjeesta siis muokattu itselle sopivaksi. Toinen sivu mistä löysin peruslapasten ohjeen on Yhteishyvä.

Novitan sivuilta löytyy aika paljon lapasten ohjeita ja tämä oma ohje, mitä käytän, on varmasti jostain vuodelta 2010 ja varmasti aikaisemmaltakin ajankohdalta. Mene ja tiedä! Kuitenkaan tämän peruslapaseksi ei voi varmaan mennäkään. Sen verran vielä, että lapasissa on kiilapeukalo.

Pitäisiköhän tehdä jokin ”kirjasto” tänne sivustolle asiasta, josta ohjeet voisi vain hakea? Jätetään ajatus hautumaan! Kiitos kun kävit, ja olet tervetullut jättämään kommenttia 🙂

Avaa artikkeli

Syksyiset pitkävartiset villasukat

Olen hurahtanut täysin neulomaan pitkävartisia villasukkia, ja minulla on lojunut pari vuotta lankalaatikossa käyttämättöminä muutama kokeeksi ostettu lankakerä, joista aioin nyt valmistaa polviin asti ulottuvat villasukat. Värit olivat murretun värisiä ja luontoon viittaavia, niin päätin sitten suunnitella langoista syksyiset villasukat. Lankoina käytin suomalaista Kehrän valmistamaa Lauri-lankaa. Lanka on aika jämäkän ja paksun tuntuista. Muut langat, joita käytin, olivat kaikki Novitan 7 veljestä lankoja.

Lauri-nimistä neulelankaa.

Lainasin joku aika sitten kirjastosta muutaman neulekirjan, josta näihin sukkiin ammensin ideoita Marttojen parhaat villasukat-kirjasta, ja neulemalli taisi olla nimeltään Oma tupa. Otin siitä mallia joihinkin kuvioihin sekä valepalmikkoneuleeseen, jota löytyy sukkien ylälaidasta, resorista.

Valepalmikko Marttojen tapaan

Myös vihreävalkoiset kuviot ylävarressa sekä puukuviot on otettu samaisesta kirjasta. Puiden alapuolella on ”kivikkoa” ja sen alapuolella taas syksyisiä sieniä, jotka ovat itseni kehittelemiä.

Pitkävartiset villasukat luontokuvioilla

Raidallisesta langasta (keskimmäinen kerä ylempänä olevassa kuvassa) sai hienon näköistä neuletta, kun neuloi joka toisen silmukan toisella värillä, joka toisella kierroksella. Näin sukkaan sai paksuutta ja voin sanoa, että sukat ovat todella lämpimät!

Ei muuta kun sukat jalkaan ja menoksi!

Avaa artikkeli