Virkattu torkkupeitto isoäidinneliöistä

Halusin kanavoida tulevan suruni johonkin kauniiseen asiaan, jota voisin sitten jälkikäteen muistella rakkaudella. Tästä syntyi ajatus virkata torkkupeitto. Tilanne oli sellainen, että rakas koirani oli tekemässä kuolemaa. Aloittelimme yhdessä torkkupeiton virkkaamisen keväällä 2019 eräänä lämpimänä päivänä. Istuttiin parvekkeella, koira oli vierelläni. Tulisin aina muistamaan hänet tästä peitosta. Itkun sekaisin tuntein virkkasin joitain osia, ja piakkoin tämän jälkeen sainkin jo jättää jäähyväiset rakkaalle ystävälleni. Tämä tapahtui heti juhannuksen jälkeisenä maanantaina.

En voinut jatkaa peiton virkkaamista, vaikka halusinkin. Mutta tiesin, että tulen jatkamaan sitä jossain vaiheessa kunhan kykenen. Laitoin tarvikkeet odottelemaan parempia aikoja. Sain vielä haudata kissanikin puolisen vuotta koiran jälkeen. Tämä oli kerta kaikkiaan niin masentavaa, että päätin jatkaa torkkupeiton virkkausta vaikka hampaat irvessä. Tiedän, että se lopulta auttaisi. Sain vihdoinkin jatkettua projektia helmikuun alussa 2020.

Tein neliöt Isoäidinneliö afrikankukkasilla -mallin mukaisesti. Torkkupeittoon meni neliöitä kaiken kaikkiaan 63 kappaletta (9×7). Aloitin projektin tekemällä afrikankukkasen keskiön, joka on se osa neliöstä mikä näyttää kukalta. Kaikkiin tuli samanlainen keskiö. Yhden kokonaisen palan virkkaamiseen kului aikaa noin puoli tuntia.

Tein kukkaset kolmella erilaisella reunuksella. Osa oli denim sinisiä, osa vihreitä ja osa vaaleanvihreitä. Sain tällä tavalla hieman variaatiota torkkupeiton paloihin. Ne näyttivät kaikki samoilta, mutta eivät olleet samanlaisia. Mietin pitkään värejä joita aioin käyttää, mutta onneksi otin kirkkaita värejä, niin peitostakin tuli aika ”positiivinen”, jos näin voi sanoa.

Siinä ei montaa viikkoa nokka tuhissut kun neliöitä alkoi valmistua.

25.2.2020 jo näin paljon paloja.

Jossain vaiheessa aloin etsiä ohjetta kuinka saisin neliöt kiinnitettyä toisiinsa. Löysin ohjeen jossa ne virkataan yhteen. Olikin melkoista taistelemista saada aloitettua yhdistäminen virkkaamalla oikeasta kohdasta. En meinannut millään löytää kulmasilmukoita, ja saada palojen siuvuja menemään tasan.

Yhdistelin alkuunsa kahden rivin palat sitten taas rivit toisiinsa. Käytin silmukoiden yhdistämiseen tätä ohjetta YouTubesta. Viimeinen ohje alkaa kohdasta 10:30 https://youtu.be/s4690sOnLv4

Välillä piti tehdä lisää paloja. Halusin tehdä torkkupeiton osittain valmiiksi. Tämä auttoi minua hieman, että näen jotain valmistakin. Se nimittäin motivoi minua tekemään asian loppuun! Viimeiset palat kehiin ja sitten yhdistämään kaikki rivit.

Kun kaikki palat ja rivit oli virkattu yhteen, oli aika tehdä torkkupeittoon reunus. Virkkasin perussilmukoilla reunan alkuunsa keltaisella, ja sitten seuraavan kierroksen nirkkoreunalla.

Torkkupeittoon nirkkoreuna

Torkkupeitosta tuli mielestäni oikein hyvän kokoinen. Sillä saisi päällystettyä löhöilytuolinikin! Viimeistelen peiton vielä jossain vaiheessa pörröttämällä sen. Se pitää kastella tai kosteuttaa, jotta langat eivät kirraisi niin paljon. Neliöt asettuvat paremmin paikoilleen.

15.4.2020 torkkupeitto oli valmis!

Laitoin sen hetkeksi lepäämään tuolin reunalle. Torkkupeitto on nyt valmis käyttöön 🙂

Torkkupeitto tuolin selkänojalla

Käytin peittoon ainoastaan Novitan 7 veljestä lankaa. En tiedä tarkalleen kuinka monta kerää tähän meni koska osa langoista oli jämälankoja. Painoa tuolla peitolla oli kuitenkin, testasin nukkua sen kanssa. Ja on muuten lämmin!

Saatat pitää myös näistä

Vastaa