Villapaita 2021
En tiedä mikä minuun meni, mutta jostain syystä minun oli tehtävä itselleni villapaita. Olen ihastellut islantilaisneuleita jo tovin, ja ne ovat vain kerta kaikkiaan niin ihania, että päätin tehdä itselleni myös yhden. Noh, olihan tähänkin syy, mistä kerron toisessa blogissani.
En ole muistaakseni koskaan neulonut villapaitaa, tai sitten jos olen, se on ollut joskus yläasteella koulussa. Siitä on aikaa kun olen ollut yläasteella, ainakin 35 vuotta. Minulla ei siis ollut mitään aavistusta minkä kokoinen villapaidasta tulisi tai mitä ohjetta käyttäisin. Ei kun kokeilemaan sitten vaan.
Olen luontoa rakastava ihminen, ja halusin, että villapaidassa olisi jotenkin luontomaista kuviota. Löysin sellaisen kirjan kuin Islantilaisia Neuleita, jossa oli sellainen malli kuin Puun vuosi. Lainasin kirjan kirjastosta. Sieltä löytyy muuten hurjasti neuleaiheisia kirjoja kuten esimerkiksi Sissukat ja SiniSukat.
Ihastuin aivan totaalisesti Puun vuosi-neuleen kuviointiin, mutta minulla ei ollut mahdollista saada hankituksi samaa lankaa, mitä tuossa esimerkkineuleessa oli käytetty. Sitä piti sitten vähän soveltaa. En tiennyt yhtään, osaanko soveltaa villapaidan ohjeessa.
Ensimmäinen kohta, missä sovelsin oli heti alussa, kun tein villapaitaan helmaa. Jos olisin nähnyt silmissäni lopputuloksen, olisin tehnyt sen eri tavalla. Mikään ei estä minua edelleenkään purkamasta villapaitaa ja tekemästä helmaa uudelleen… eihän sitä tarvitse purkaa kun sieltä helmasta vaan. En taida kuitenkaan ryhtyä purkuhommiin – olkoon sellainen kun on.
Pelkäsin niin paljon kolmella langalla neulomista, että tein helman kuvioinnin kahdella värillä. Se oli alkuperäisessä ohjeessa jonkin matkaa neulottuna kolmella langalla. Eli, jos tästä nyt jotain muuttaisin, niin resorin jälkeen neulottavan kuvioinnin kolmannen langan väri. Se olisi ollut hieno, jos olisi ollut vihreää millä melkein koko villapaitakin on neulottu. Enkä ymmärrä miksi olen tehnyt ”puukuvion” jälkeen jonkun muun kuvion vielä. Olen kai yrittänyt saada jonkun kivemman kokonaisuuden tälle, mutta lopputulos hieman ontuu. Ehkä kuitenkin hihojen kanssa samanlainen ratkaisu olisi ollut parempi.
Noh, villapaita on nyt tehty eikä sitä enää muutella. Olisi pitänyt luottaa itseensä enemmän! Käytin muuten tämän valmistamiseen Novitan Simeoni-lankaa, mistä löytyi oikein ihanat luonnonmukaiset värit (vastaa 7 veljestä lankaa). En tiedä onko lankaa enää valikoimassa, mutta sitä oli vuoden 2020-2021 aikana ainakin paikallisen Prisman lankaosastolla. Prismasta löytyy muuten kyseinen kirja, missä tämä Puun vuosi ohje on.
Olen todella yllättynyt, että villapaita on minulle sopiva. Kun olin neulonut sitä kainaloihin asti, se oli just sen kokoinen kuin piti ollakin. Resorissa oli pientä kirraamista kirjoneuleen takia. Se tuppaa kääntymään nurinniskoin kun paita on päällä. En tiedä mitä sille tekisin. Saattaa olla, että jatkan resoria toisen kerroksen ja teen siitä tuplasti paksumman. Jotain siihen pitää keksiä kun se ei oikein istu.
Villapaita neulottiin siten, että ensin tehtiin vartalo ja sitten hihat. Kun vartalo ja hihat olivat tietyn mittaiset, ne yhdistettiin yhdeksi isoksi ympyräksi, eli kaarrokkeeksi. Kun kaarroketta oli neulottu jonkun matkaa, aloitettiin kuviointi.
Tein aika väljästi kuvion alun, koska ajattelin, että voin korjailla sitä myöhemmässä vaiheessa. Uskomatonta miten paljon lankaa tuli ”kiristettyä” lopuksi, kun villapaita oli tehty. Kävin silmukat yksitellen läpi siitä kohtaa missä kaarrokkeessa kuljetetaan kolmea lankaa yhtä aikaa. Sain otettua lankaa pois neuleen kuvioinnin kohdalta noin 60cm.
Kaarrokkeen kuviointi alkoi muodostua. Neulominen ei ollut mitenkään helppoa itselleni ainakaan. Jouduin miltei jokaisen silmukan kohdalla tarkistamaan ettei neulos jotenkin kirraa jostain. Samoin sillä oli suuri merkitys mitä lankaa dominoi. Asiaa pitää vielä opetella.
Villapaita oli vihdoinkin 10.11.2021 valmis sovitettavaksi.
Olen pitänyt villapaitaa pari kertaa. Se on lämmin. En niin sanotusti jälkikäsitellyt sitä mitenkään, ja se olisi vielä tehtävä tässä lähiaikoina, että paidasta tulee ”jämäkämpi”. Se myös pörrööntyy ja sen silmukat kiinteytyvät toisiinsa kiinni kun sen käsittelee. Eli silitysrautaa vaan kehiin ja vielä viimeistely kohilleen. Sit paita on valmis.
Minulla ei ole tähän mitään sen kummempaa ohjetta tarjota. Ohjeistus löytyy lähinnä siitä kirjasta, jonka lainasin kirjastosta. Kuvio on mielestäni niin hieno, että aion käyttää sitä muissakin projekteissa joskus tulevaisuudessa. Olisi mahtavaa joskus kokeilla tehdä tämä vielä täysin niin kuin neulekirjassa kerrottiin. Niillä langoilla kun pitääkin. Jään vielä odottelemaan sitä päivää kun saan islantilaiset langat hyppysiini.
Kiitos kun luit tämän artikkelin