Minulla oli suunnitteilla tehdä Strömsö villapaita, ja valitsin siihen sellaisen langan jota en ollut aikaisemmin käyttänyt. Jos nyt alkaa tehdä jotain suhteellisen suuritöistä, niin ainakin kannattaisi valita sellainen lanka mitä on kiva työstää. Icelandic Wool-nimi sai minut valitsemaan langan, koska luulin sen olevan niin kuin nämä islantilaiset Lettlopi:t, joista olen Riddari-paitoja neulonut. Eihän tämä Novitan versio Lettlopin lampaan villalankaa muistuta yhtään. Tästä kehkeytyi ehkäpä elämäni kamalin neulomisprojekti, mutta sain sen kuitenkin tehtyä, ja olen lopputulokseen suht tyytyväinen.
Ostin langat jo viime kesänä (2023) kun ne olivat jotenkin todella edullisia. Neuloisin talven aikana itselleni villapaidan. Neulominen alkoi ihan hyvin, kunnes tajusin, että minun olisi pitänyt neuloa pienemmillä puikoilla, koska lanka oli ihan erilaista mitä Lettlopin lanka, jota neulotaan siis 4,5 mm puikoilla. Ei muuta kun purkamaan työ, ja aloittamaan alusta joko uusilla puikoilla tai tiukemmalla käsialalla. Sehän siinä nyt sitten oli, että en tajunnut kuinka piloille se lanka menee jos sitä joutuu purkamaan.
Sain neulottua villapaitaa kahden kerän verran, kunnes aloin kiinnittämään silmukoiden ulkonäköön huomiota. Niistä tuli aivan kauheita! Olin vielä neulonut yhden uudenkin kerän kunnes lopetin, ja ajattelin, että lähdenpäs nyt hakemaan sitä lankaa muutaman kerän lisää ja aloitan koko homman alusta. Toisin kävi.
Rumaa jälkeä puretusta langasta
Eli minulle kävi nyt niin, etten saanutkaan enää tänä keväänä sen väristä lankaa, mitä olisin halunnut, ja työ piti tehdä eri värisenä. Novita oli päättänyt lopettaa kyseisen langan valmistamisen, ja haluamaani tummanvihreää lankaa ei enää saanut mistään kaupasta. Yritin etsiä vaikka mistä.
Painelin Puuiloon ostoksille ja ostin ruskeaa lankaa niin paljon, että saisin tehtyä siitä villapaidan. Minulla oli sitä entuudestaan jo muutama kerä, ja olin ajatellut sitä ihan muihin juttuihin. Asioihin tuli kuitenkin käänne, kun tajusin, ettei neulottua lankaa voisi enää käyttää uudelleen, tai ainakaan siitä ei tule kovinkaan kaunis.
Ruskea lanka sitten olikin sellaista, että siitä piti välillä pätkiä ihmeellisiä lankapaksuuntumia pois. Ensiksi lanka meni todella ohueksi ja sitten vastaan tuli kauhea möykky. En ymmärrä langoista mitään, mutta tämä näytti jotenkin sellaiselta, että jokin oli kosahtanut kehräämisvaiheessa ja jäänyt jumiin.
Sain kuin sainkin aloitettua Srömsö-villapaidan, ja tein vielä sellaisen jutun, että aloitin neuleen vähän ennen kaarroketta. Kun kaarroke on tehty, voin mitata sen ja tiedän kuinka pitkä helman täytyy olla. Eli neulon paidan kaarrokkeesta alaspäin. Tässä täytyy tehdä sellainen väliaikainen silmukoiden luonti-aloitus, joka puretaan sitten pois kun neuletta halutaan jatkaa. (Linkki VIDEOON kun sellainen on)
Kun villapaidasta oli kaarroke tehty niin sen jälkeen poimitaan silmukat joko vartalosta tai hihoista ja neulotaan neule alas päin loppuun. Itse aloitin neulomisen hihoista. Hihojen neulominen on jotenkin ärsyttävää kun en ole löytänyt niiden neulomiseen sopivia puikkoja. Käytän mahdollisimman edullisia bambu-puikkoja jota olen ostanut paikallisesta Tavaratalo Mainiosta joskus. Niissä ei ole muuta vikaa kun ne vääntyvät ajastaan.
Strömsö-villapaidan valmis kaarroke
Poimin viimeiseksi kainaloiden silmukat ja päättelin ne niin sanotulla kolmen puikon päättelyllä.
Villapaita oli valmis käyttöön parin kuukauden päästä aloittamisesta. En pystynyt neulomaan joka päivä, enkä pitkiä aikoja kerrallaan. Jos oikein intensiivisesti tekee ja pystyy neulomaan monta tuntia päivässä, ei tällasen tekemiseen mene kun reilu viikko. Ja sen verran koleat kelit oli toukokuun alkupuolella Imatralla, että sain ottaa paitani välittömästi käyttöön!
Jos nyt jotain plussaa täytyy tästä langasta sanoa, niin siinä ei ollut tikkuja niin kuin lampaanvilloissa yleensä tuppaa olemaan. Minua todella pelotti tehdä tästä haaveilemani villapaita, enkä vielä tänä päivänäkään oikein usko, että se tulee kestämään vuosia. Saas nähdä. Paidasta tuli kuitenkin mieluinen, vaikka langan kanssa saikin taistella. Pitää vissiin kait tehdä vielä yksi tällainen eri langasta. Sitten saatan olla tyytyväinen – ehkä.
Jos haluat tehdä Strömsö-villapaidan, käy hakemassa ohje heidän sivuiltaan täältä.
Yksi jos toinen on viime vuosien aikana neulonut tällaisen islantilaisneuleen kun Riddari. Tein myös itse yhden valmiiksi asti, ja pari on vielä tekeillä. En ollut koskaan neulonut mitään islantilaisesta lampaanvillasta, ja se hieman jännitti minua. Aiemmin neulomani Luotolainen Tikkuri oli jotensakin haasteellinen, vaikkakin todella helppo neulottava. Siinä käytettiin suomalaisen lampaan villalankaa. Olin vain kuullut tarinoita näistä islantilaisista versioista… ja kuolannut upeita kuvia!
Tuttavani tosiaan pyysi, jos neuloisin hänelle Riddarin. Tiesin kyllä mikä se on, ja hieman jännitti millaista jälkeä mahtaa tulla, koska kaarrokkeessa neulotaan kolmea väriä yhtäaikaa. Olin tehnyt yhden kaarrokeneuleen aikaisemmin 7 veljestä langasta (linkki artikkeliin Villapaita 2021). Lampaanvillan hyvä huovutusominaisuus kuulemma antaa paljon anteeksi, ja niin se taisi tehdä omallakin kohdalla. Pidemmät langanjuoksut kuulemma ”sulautuvat” helposti neuleeseen ja langan ”sitomisen” voi tehdä myös seuraavalla kerroksella. Tämä oli itselle aivan uutta.
Kolmen langan juoksu on ihan normaali tavallisessakin kirjoneuleessa.
Se mitä lankaan tulee, niin itselle se aiheutti jonkun verran ärsytystä. Hämmästyin tätä, koska olenhan ollut koko pienen ikäni lampaiden kanssa tekemisissä sukulaiseni maatilalla. Lanka kävi silmiin ja henkeenkin. En tiedä, jos siinä olisi vaikka jotain pientä pölyä varastoinnista, tai muuta sellaista. Neulominen sinänsä tuntui hyvältä kun lanka liikkui todella ihanasti puikoilla. Työ neulottiin sylissä, tottakai.
Lankoina oli ohjeen mukaisesti Istex Lettlopi jota ostettiin Villainen -verkkokaupasta. Värivalinnat Riddariin on tehnyt tuttavani, jolle tämän tein.
Tuttavallani on todella hyvä värisilmä! Tästä variaatiosta tuli erittäin hienot kuviot kaarrokkeeseen. Jollen väärin muista, pidin aina mustan värin 2. dominoivana. Valkoinen lanka muuttui dominoivaksi mustan kohdalla. Vihreä oli kuitenkin niin sanotusti taustalla, eli ”kauimpana”.
Valkoista lankaa kuljetetaan etummaisena mustaan nähden. Musta on keskimmäinen näistä kolmesta.
Lankadominanssi olikin minulle aivan uusi juttu tässä kohtaa, ja siihen piti ihan oikeasti perehtyä, että villapaidasta tulee sen näköinen mitä haluaa. Onneksi on minua paljon taitavampia neulojia olemassa jotka osaavat selittää mistä tässä on kyse. Itse en ollut koskaan edes tiennyt koko lankadominanssista mitään, ennen kuin tutustuin islantilaisneuleiden maailmaan. Tässä linkki videopätkään, jossa tämä on selitetty: Taito-lehti
Keväänvihreän langan värjäys alkuunsa hieman ihmetytti minua, mutta ei kai luonnonvillaa voi niin tasaisesti värjätäkään kuin jotain sekoitesukkalankaa?
Tein koon L villapaidan, ja jos arvioisin siihen käytettyä aikaa, se olisi noin viikko. Siinä ajassa pystyn tuollaisen neulomaan, jos mitään mutkia ei tule matkaan.
Sain erikoisen pyynnön eräs ilta loppu syksyllä 2021. Tuttavani kertoi, että oli haaveillut jo pidemmän aikaa hailuotolaisesta perinneneuleesta, jota kutsutaan myös nimellä ”tikkuröijy”. En ala kertomaan tästä villapaidasta sen enempää tarinaa, koska asiasta löytyy varmasti kattavampaakin tietoa, mitä minä voisin täällä esittää. Tässä on pari linkkiä, joihin voi sitten omalla ajalla käydä tutustumassa, jos haluaa tietää perinneneuleen historiasta.
Hailuotolaisen neuleohje oli todella hyvin tehty ja se oli myös hieno.
Siinä ei kauan mennyt, kun löysimme tuttavani kanssa internetistä verkkokaupan, joka toimitti suoraan neulepaketin kotiin, mikä sisälsi villapaidan valmistamiseen tarvittavat tarvikkeet ja ohjeen. Paketti tuli tilauksesta niin nopeasti kuin se on vain pakettina mahdollista tulla, eli siihen meni pari päivää. Se oli myös helppo kuljettaa Postista pois.
Tarvikepaketti
Tarvikepaketti maksoi 110€ ja se sisälsi:
8 kappaletta 100g:n vyyhtiä karstattua suomalaisen lampaan villalankaa
Napit 6 kappaletta
Niskalappu
Nahkamerkki
Ohje
Lisäksi tarvittiin 80cm pituiset 2,5mm pyöröpuikot (kuvassa), kanavaneula lankojen päättelyä varten ja 3mm virkkuukoukku. Kierrosten merkkaamiseen tarvitaan jokin merkki, minkä voi pujottaa puikolle. Se voi ihan hyvin olla vaikkapa hakaneula, tai langanpätkä, johon on tehty silmukka. Itse käytin molempia edellä mainittuja. Hakaneuloja tarvitaan myös silmukoiden ottamiseen ”talteen” kainaloiden kohdalla. Siinäkin voi tietysti käyttää lankaa.
Hailuotolaisen neulepaketin sisältö. (Puikot eivät kuulu pakettiin)
Tuttavani oli kokoa S. Olikin muuten hyvä, kun mittailin hänet ennen kuin aloin väkertämään mitään, sillä tikkurin ohjeessa annetut koot olivat suhteellisen imartelevia. Harvoin sitä mies tuntee olevansa S-kokoa jos rinnanympärys huitelee siellä 110cm tienoilla! Ohjeessa oli koot S-XXL, ja XXL-kokoisen rinnanympärys oli jopa 150cm. Onkin erittäin tärkeää neuloa ensimmäiseksi koetilkku. Ei ole järkeä aloittaa työtä, jos ei ole käsitystä tarkoista mitoista, ja että vastaako oma käsiala ohjeen mittoja. Yleensä niissä on annettu neuletiheys mikä vastaa 10x10cm:n palaa valmista neuletta. Oma käsialani vastasi neuleohjetta.
Neuleen vaikeusaste : helppo
Mielestäni tämä ei vaatinut mitään erityistä osaamista. Ohje oli suhteellisen helppolukuinen. En ole omasta mielestäni mitenkään edistynyt neuloja, vaan ehkäpä keskitasoa. Tässä vaadittavia teknillisiä asioita olivat:
Neulonta: oikea ja nurja silmukka
Neulonta: silmukoiden päättäminen
Neulonta: kavennukset 2 oikein yhteen, kavennus ssk, silmukan lisäys
Virkkaus: piilosilmukka, ketjusilmukka, kiinteä silmukka
Paitaa aletaan neulomaan helmasta olkapäähän. Alku tuntui todella puuduttavalta, eikä työ meinannut edetä mihinkään. Tämä johtui varmaan pitkälti siitä, kun lanka ei ollut järin paksua. Paita neulotaan 2,5mm puikoilla ja aloituksessa oli 244 silmukkaa (koko S). Lanka oli myös eripaksuista paikoitellen.
En ollut myöskään koskaan aikaisemmin neulonut lampaan villalankaa. Siinäkin oli alkuun omat haasteensa. Täytyi pitää huoli ettei neulelanka ole pinkeällä missään vaiheessa. Lisäksi poistin langasta pinseteillä ”tikkuja” sitä mukaa kun niitä tuli vastaan etteivät ne pistele myöhemmin. Jos joku ihmettelee, miksi langassa oli tikkuja, niin sitä voipi käydä joskus lampaita rapsuttelemassa, niin asia selviää kyllä. Kysehän oli tietenkin oljesta mitä on tarttunut lampaaseen kiinni laitumelta tai lampolasta.
Oli miltei mahdotonta pitää aikaa, kuinka kauan minulla meni tämän neulomiseen, koska jouduin jossain vaiheessa purkaa työtä jonkun verran. Ja tein todellakin sieltä täältä kunhan ehdin. Tuttavani sanoi kuitenkin että asialla ei ole kiire. Kun olin neulonut paidan vartalon osan, alkoi tilanne vaikuttaa jo lupaavalta.
Olkapäiden teko oli myös mielenkiintoinen. En ole koskaan ajatellut, että asian voisi tehdä myös näin. Molempien kappaleiden (etu + taka) olkapään kohtiin reunoihin virkattiin kierroksia kiinteillä ketjusilmukoilla, eli piilosilmukoilla. Siitä tuli kivannäköinen ja jämäkkä.
Oikea olkapää näyttää tältä:
Vasemman puolen olkapäähän jätetään yhdistämättä etu- ja takakappale pieneltä matkalta, koska siihen tulee napitus. Vasen olkapää näyttää alkuunsa tältä:
Sitten aloitetaan hihojen neulominen. Poimitaan hihan etu- ja takakappaleen reunoista silmukat, sekä aikaisemmin neulevaiheessa apulangalle tai hakaneulalle ”jätetyt” silmukat. Tämä tuntui alkuunsa todella haasteelliselta ymmärtää, mitä ohjeessa tarkoitettiin, mutta jossain vaiheessa sitä vain tajusi, että ne yhdeksän silmukkaa oli sama asia kuin tuo perus neulekuvio: 4o-1n. Ne menivät kavennusten jälkeen tasan. Täytyy myöntää, että kuka tämän on suunnitellut ja tehnyt nuo tarkat ohjeet, on täytynyt osata laskea todella hyvin, että lopputuloksesta tulee älyttömän siisti.
Sivusta päin neule näyttää tältä, kun on neulonut tarpeeksi pitkälle hihaa.
Hihojen kavennuksissa oli pakko ottaa avuksi merkitsemisvälineet, jotta pysyi kierrosluvuissa mukana. Kavennukset kun tehtiin jossain vaiheessa siten, että lisättiin aina yksi kierros kavennusten väliin. Ei olisi minun keskittymiskyky kestänyt tuollaista. Ja jouduin kuitenkin vähän väliä laittamaan työn sivuun. Päätin suoraan, että merkkaan paperille kierrokset. Olisi inhottavaa, jos näinkin hienossa neuleessa silmukat heittäisivät niin paljon, että hihoista tulisi erinäköiset.
Kyynärkavennusten kohdatkin vaikuttivat alkuunsa todella vaikealta ymmärtää, ja jouduinkin purkamaan toista hihaa pari kertaa. Ohjeeseen oli vain luotettava! Oma virheeni tässä oli, että en ottanut toisessa hihassa huomioon kierroksen alkamiskohtaa. Mutta, kuin ihmeen kaupalla sain hihojen kyynärkavennuksista sellaisia kuin niiden pitikin olla, ja ne olivat molemmissa hihoissa samoissa kohtaa.
Hihojen suihin tuli 2o-2n joustinneuletta, ja ne huoliteltiin lopuksi virkkaamalla reunat kiinteillä ketjusilmukoilla.
Sitten viimeiseen neulomisvaiheeseen, eli kaulukseen. Tämä oli itse asiassa suhteellisen nopea tehdä. Kaulus neulottiin ”edestakaisella” tasoneuleella. Kun tarvittava korkeus oli neulottu, silmukat pääteltiin. Päättelin *neulottavat* oikeat silmukat oikealla, ja nurjat nurjalla. Eli, neulomatta-*neulotaan*-vedetään yli. Viimeistelin reunuksen vielä virkkaamalla piilosilmukoita.
Kaulus käännettiin siten, kuin sen on tarkoitus ollakin, ja vielä jatkettiin virkkausta. Vasemmalta puolelta olkapäätä virkattiin kauluksesta hartian aukkoon päin kaksi kierrosta kiinteitä silmukoita. Ja vastapuolelle virkattiin napeille ”lävet”. Ja arvatkaas mitä, tämä olikin sitten neuleen valmistamisen viimeinen vaihe! Toki lankojen päättely oli vielä jäljellä ja nappien kiinnitys.
Vein paidan tuttavalleni heti kun sain sen valmiiksi. Tuttavani oli erittäin tyytyväinen uuteen neuleeseensa ja laittoi sen päällensä, että saan otettua pari kuvaa. Paita jäikin sitten päälle, vaikka ulkonakin oli lämmintä viitisentoista astetta. Sen istuvuus oli todella hyvä, ja hän sanoi sen olevan ihanan tuntuinen. Varmasti lämmin ja pehmoinen. Toivottavasti sain kaikki tikut siitä pois, koska niitä olisi jälkikäteen hankalaa poistaa, ja varmasti veemäistäkin.
Toimitin villapaidan hänelle samaisessa kassissa, jossa tarvikketkin tulivat. Siinä oli myös lyhyt tarina tästä perinneneuleesta. Laitan siitä nyt kuvan tähän, ja kuvaa klikkaamalla saa auki toisen kuvan, josta tämän tarinan pystyy lukemaan.
Kassissa oli kuva neuleesta mallin päällä.
Tuttavani toi paidan minulle kuitenkin vielä seuraavana päivänä takaisin ja pyysi yhtä pientä korjausta. Kauluksen nappien kohdille tuli ”reiät” kun hän puki paidan ylleen. Tein siis vielä pienet muutokset paitaan. Ompelin napinlävet kiinni, että rivi pysyy kuosissa kun se on päällä. Hän kertoi kuitenkin, että ei ole väliä aukeeko napitus vai ei. Eli napitus ommeltiin pysyvästi kiinni.
Korjasin napituksen ompelemalla napituksen aukon kiinni. Tämän olisi ehkäpä voinut tehdä toisin: ommellaan kappaleet kiinni toisiinsa ennen kuin napit on ommeltu kiinni. Näin ne saisi aseteltua symmetrisemmin olkapäälle. Mutta käsityö on aina käsityö! Sen ei tule näyttääkään tehtaalla valmistetulta.
Vaikka alkuunsa pelkäsinkin että hailuotolainen saattaisi olla itselleni todella haastava, ei se loppujen lopuksi ollut lähelläkään niin haastava kuin olin kuvitellut. Pelkäsin siis ihan turhaan. Mutta eihän tällaisesta olisi saanut mitenkään päin sitä, miltä sen tulisi näyttää, jos ei olisi ollut niin hyviä ohjeita, mitä tarvikepaketissa tuli. Todella iso plussa ohjeesta. Ainoana asiana mikä jäi ärsyttämään, oli ostetut pyöröpuikot, joiden siiman ja puikkojen liitoskohdat ”tökkivät” todella pahasti. Novitan puikot ovat sellaiset, että lanka liukuu niistä läpi todella helposti ja näissä ei todellakaan liukunut, vaan sitä piti käsin liikutella liitoskohdan yli. Niissä oli selkeästi suunnitteluvirhe.
Suosittelen tämän tekemistä siis sellaisillekin, joilla ei ole hirvittävästi kokemusta. Mielestäni tämä on vaativuustasoltaan helppo neule. Aikaa vaativa kylläkin, mutta helppo. Langat oli hankittu Taito Shopista, johon pääset klikkaamalla TÄTÄ LINKKIÄ.
Teen painatuksia yritykseni puolesta T-Mafia.fi verkkokaupassa. Suunnittelen ja toteutan kaiken. T-Mafia.fi on täysin suomalainen verkkokauppa. Valmiita ideoita teksteihin, tai sitten omat vaihtoehdot. Loistava ja kestävä lahja vaikkapa isovanhemmille, puolisolle, korjaustaitoiselle jne. Käy katsomassa valikoima klikkaamalla banneria.
